Tallinnan keskustan rakennukset todistavat litteästä Maasta

Näkymää laivan kannelta kaukoputkikameran avulla. Matkaa on korkeimmille rakennuksille yli 50 kilometriä.

Kuten aina ennenkin, oli taas kiva katsella merellisiä maisemia laivan kannelta. Viron rannikko ja Tallinnan keskustan rakennukset näkyivät melko hyvin vaikka matkaa oli yli 50 kilometriä. Sää ei ollut ihan täydellinen, mutta ei myöskään pahemmasta päästä. Vesihöyryn määrä ilmakehässä – kameran ja Tallinnan rannikon välissä – teki jonkin verran kiusaa ja sumensi valokuvien tarkkuutta. Ei kuitenkaan niin paljon kuin useimmiten.

Laivamatka Tukholmaan oli opettavainen ja jopa hyödyllinen. Sain uutta vahvistusta siitä että Maa on litteä ja että ”kaarevuuden takana” uivat laivat ovat vain illuusio joka korjaantuu silloin kun vesihöyryn määrä tai tiheys vähenee ilmakehässä, edes hetkellisesti.

Tallinnan keskustassa olevat rakennukset todistavat litteästä Maasta

  • Kuvaushetki: 10.4.2018 klo. 18:30.
  • Kamera: Nikon Coolpix P900.
  • Käytetty zoomi: Optinen 83-kertainen (357 mm).
  • Kuvauspaikka: Laivasta Symphony,  kannelta 12  ja kaiteen päältä (kaiteen max korkeus: 1,3 m)
  • Kameran korkeus vesirajasta:  28,3 metriä (laskutapa: 27 metriä lattiatasosta + 1,3 metriä kaiteeseen).
  • Kuvauspaikan koordinaatit: 59°55’03.6″N 24°40’21.6″E (punaisen merkin kohdalla).
  • Tallinnan keskustan korkein rakennus: Swissotel Tallinn, korkeus 117 metriä.
  • Hotellin katutaso näkymä: Google Street
  • Etäisyys kuvauspaikasta hotellille Swissotel: 54,11 kilometriä sen etureunaan.
  • Korkeimman rakennuksen alla olevan maaperän korkeus (eli Swissotel Tallinn): 17 metriä kertoo elevationmap.net (ei tietoa paikkansapitävyydestä).
  • Korkeimman rakennuksen huippu merenpinnasta:  134 metriä (laskutapa: 117+17 metriä).
  • Paljonko pitää olla teoreettista piilokorkeutta korkeimman rakennuksen kohdalla maapallon kaarevuuden takia: Piilokorkeutta pitäisi olla 96,8 metriä. Mutta kun ei ole niin ei ole! Älkää minua syyttääkö asiasta. Jos osaisin niin voisin yrittää taikoa sinne kaarevuutta. Isä Jumala tekisi sen kumminkin yksinoikeudella, mikäli siihen tarvetta löytyisi pallopäiden uskomuksen vahvistamiseksi. Ei hän ole vielä sitä tehnyt, joten hän ei ilmeisesti koe että sellaiseen olisi tarvetta.
  • Loppupäätelmä: Korkeimman rakennuksen kokonaiskorkeudesta (maaperä mukaan lukien) pitäisi olla piilossa noin 72,23 %  kaarevan meriveden takana, mikäli eläisimme maapallolla jonka säde on 6371 km. Korkein rakennus on jossakin kuvan vasemmassa reunassa.  Annan sinun käyttää omaa mielikuvistusta siitä mitä se tarkoittaa maapallon kannalta.  Kuvassa näkyvän Tallinnan keskustan osalta tämä tarkoittaa, että likimain kaikki rakennukset ja alapuolinen maaperä pitäisi olla kokonaan piilossa veden takana.

 

Valokuvan korkeimmat rakennukset

Mitkä ovat valokuvan korkeimmat rakennukset? Asian selvittäminen on ollut hankalaa ja hidasta. Olen siirtynyt pitkin ja poikin Google Streetissä, enkä ole vieläkän täysin varma mikä on mikäkin noista korkeimmista rakennuksista, johtuen mm. siitä syystä että sovelluksen 3D-toiminto on surkea ja litistää rakennukset silloin kun mataloittaa katselukulmaa. Yksi korkeimmista rakennuksista ei näy katutasossa koska se aloitettiin rakentamaan vasta 2016 ( vaiko 2014?) ja Google Street-kuvat siltä alueelta ovat vuodelta 2014. Rakennuksen nimi on Maakri Torn. Rakennus ei näy ainakaan katutasossa, mutta ilmasta se näkyy. Katutasokuvan julisteessa puhutaan vuosista 2014-2016, joten aikataulu joko petti taikka rakennustyöt aloitettiin sittenkin vasta vuonna 2016? Täällä löytyy toinen juliste jossa kerrotaan että talo pitäisi valmistua tässä kuussa (5/2018). Muitakin nykyajan rakennuksista puuttuu vielä katutaso näkymästä, kunnes päivittävät Streetin.

Vaikka kaikkien isompien rakennuksien nimet ja korkeudet eivät vielä ole tiedossa, niin tärkeintä tässä tutkimustyössä on se, että tiedostamme että keskustan korkein rakennus (117 m) on Swissotel Tallinn (piste 1. alapuolisessa kuvassa), ja lisäksi että pallopää-tiedemiesten mukaan suurin osa siitä pitäisi olla valokuvassani piilossa, maapallon kaarevuuden takana. Näin uskallan väittää. Ei siksi että olisin itse viisas, vaan siksi koska he ovat tehneet itselleen samaiset ”tieteelliset” kaarevuuslaskurit joita itsekin käytän. Minä en niitä tehnyt enkä kehitellyt.

Tässä on tämän hetkinen puutteellinen luetteloni numeroineen:

  1. Swissotel, (kaksoistorni joista toisen korkeus on 117 m).
  2. SEB, (korkeus?)
  3. Maakri Torn ? (korkeus 110 m). Ei näy vielä Google Streetissä.
  4. ?
  5. Hotelli Radisson Blu Sky (korkeus 104,8 m).
  6. Sokos hotel Viru ja jokunen muu rakennus sen edessä? (Hotelli Virun korkeus on 74 m).
  7. ?
  8. Savupiippu (korkeus?)

Asiallisia täydennysvihjeitä linkkeineen otan kiitollisuudella vastaan. Myös korjausehdotuksia.


Kysymyksiä ja vastauksia:

Kysymys: Mikä torni tai piippu näkyy kuvan oikeassa reunassa meren tuntumassa?

Vastaus: Se on todennäköisesti se vanha savupiippu joka sijaitsee Tallinnan kulttuurikeskuksen edessä.  Sen sijainti koordinaatissa on 59°26’40.8″N 24°45’03.1″E (punaisen merkin kohdalla). Se näkyy myös Google Streetissä. Sinne oli etäisyyttä laivasta 52,78 km. Koska kameran korkeus merenpinnasta oli 28,3 metriä, niin se tarkoittaa että savupiipun kohdalla piilokorkeutta olisi pitänyt olla  89,6 metriä. En osaa sanoa pitäisikö se näkyä laisinkaan valokuvassa, koska en tiedä sen korkeutta.

Kysymys: Miksi kuvassa ei näy Tallinan kirkontorneja vaikka nekin pitäisi olla korkealla?

Vastaus: Niiden sijainti on valokuvan oikean reunan ulkopuolella. Kuitenkin hyvin lähellä. 83-kertaisella zoomilla kuvakulma on hyvin kapea (perspektiivissä vasemmanpuolimmaisen korkean rakennuksen vasemmasta reunasta oikean reunan savupiipulle enintään 600 metriä) ja siksi leveydessä näkyy vain ydinkeskusta ja vanha kaupunki jää ulkopuolelle. Jopa osittain ennen valokuvan rajausta. Niin ikään, isojen matkustajalaivojen satama jää kuvan ulkopuolelle, kuvan vasemmalle puolelle.

Kysymys: Miksi sinun on vaikeata uskoa että kyse olisi kangastuksesta joka olisi suoristanut kaarevan merenpinnan ja tuonut esille rakennukset sieltä kaarevuuden takaa?

Vastaus: Viimeksi uskoin satuihin noin  3-5 vuotiaana. Satu on satu vaikka sen voissa paistaisi. Ikää on jo kertynyt yli puoli vuosisataa ja osaan ajatella omalla päälläni ja tehdä omia johtopäätöksiä siitä mikä on kangastus ja mikä ei.

Kysymys: Mitä muutoksia on tehty artikkelikuvaan?

Vastaus: Rajaus, värien vahvistaminen ja kuvan pienennys. Alkuperäisempi kuva (joka on vain pienennetty), sen voi nähdä TÄÄLLÄ. Muuten se on kait samanlainen kuin alkuperäinen, paitsi ei koon puolesta.

Share

10 Kommentit

    • Kertakaikkisen mahtava kuva sinulla. Onneksi olkoon. Taas yksi todiste litteästä Maasta. En tiedä tarkkaa korkeuttasi kun otit kuvan. Mutta mikäli kameran linssi oli 196 metrin korkeudessa (näköalatasanne 194 m) ja Helsingin rannikko oli vaikkapa 76 kilometrin etäisyydessä, niin silloin valtaosa lähirannikon rakennuksista pitäisi olla piilossa kaarevuuden takana, mikäli eläisimme maapallolla. Silloin pitäisi lähirannikossa olla ”piilokorkeutta” peräti 53 metriä.

  1. Muutama kysymys. Miksi puhut niin loukkaavasti tieteeseen uskovista? Esim. Pallopää rupeanko kutsumaan sinua littunaamaksi? Mainitset ettet usko satuihin, miksi olet niin varma yli kaksituhatta vuotta sitten kirjoitetusta kirjasta? Tieteeseen et kuitenkaan usko vaikka sitä tehdään ja todistetaan kokoajan? Miksi kaikki todisteesi ovat kuvia Tallinnasta? Onko kaikki maailman observatoriot valetta tai huijausta nasan toimesta? Huh. Ihmettelen vain. Ja ei todistus taakka ei ole minulla. Tiede on sen jo todistanut moneen kertaan.

    • Muutama kysymys. Miksi puhut niin loukkaavasti tieteeseen uskovista? Esim. Pallopää rupeanko kutsumaan sinua littunaamaksi?

      Se ei ole kirjoitettu loukkaukseksi. Pahoittelen jos koet niin. Vaikutat olevan herkkähipiäinen ihminen? En kutsu ainoastaan maapalloon uskovia ihmisiä ”pallopäisiksi”, vaan myös meitä litteään uskovia välillä ”littanapäisiksi”. Tein sen mm. Pakrin majakan artikkelissa. Jos et sellaista kestä, niin on varmaan parempi että pysyt poissa tästä sivustosta.

      Tieteeseen et kuitenkaan usko vaikka sitä tehdään ja todistetaan kokoajan?

      Uskon myös tieteeseen. En kuitenkaan pseudotieteeseen joka ei täytä tieteellisyyden tunnusmerkkejä.

      Mainitset ettet usko satuihin, miksi olet niin varma yli kaksituhatta vuotta sitten kirjoitetusta kirjasta?

      Hyvä kysymys. Kyse on uskostani ja henkilökohtaisista kokemuksistani jotka liittyvät samaisen kirjan lupauksiin. Kokemukseni mukaan monet Raamatun lupauksista ovat jo toteutuneet omassa elämässäni. Olen nähnyt henkilahjojen toimivuuden käytännön elämässä, ja olen saanut käsittämättömiä rukousvastauksia jotka eivät taatusti ole sattumaa. Toki voin myös samanaikaisesti tunnustaa, että on myös niitäkin rukouksia joihin en ole vielä vastausta saanut. Jumalan läsnäolon ja rakkauden voi tuntea ja kokea omassa elämässään jos häntä etsii koko sydämestään ja on valmis luopumaan syntielämästään. Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Jos haluat keskustella asiasta lisää, niin tee se mieluummin sivustollani http://www.jumalaoppia.com. Se on sivustona pyhitetty uskonasioille ja Raamatun sanomaan, kun taas tämä sivusto on enemmän kosmologiaan ja Maan muotoon liittyvä sivusto.

      Miksi kaikki todisteesi ovat kuvia Tallinnasta?

      Toki voisin matkustella myös muuallekin ja kerätä sieltäkin todisteita ulkomaita myöten, mutta se on kallista. Ruotsinristeily ei paljon maksa, eikä ylöskiipeäminen kotikulmilla olevaan lintutorniin vaadita rahaa, paitsi mitä nyt matkustuskuluihin menee. On niitä todisteita myös kotimaasta, mm. Söderskärin majakasta. Haaveena on myös lähettää yläilmoihin kaasupallon kameran kanssa ja jonka tavoitekorkeus olisi 35-42 km. Mutta sekin maksaa ainakin muutamia satasia, etenkin jos ei ole projektiin sopivaa kameraa. Mutta ehkä sekin joskus toteutuu. Nyt tyydyn katselemaan niitä vieoita joita on asiasta Youtubessa.

      Onko kaikki maailman observatoriot valetta tai huijausta nasan toimesta?

      Riippunee mitä sillä tarkoitat. Nasa omistaa vain murto-osan observatorioista. Uskon että osa on valhetta ja osa ei.

  2. Hyviä kuvia! Keskustelin muutaman pallouskovaisen kanssa näistä kuvista. Väittävät, että matka on liian lyhyt jonka vuoksi kaarevuutta ei näy. Onhan vastaavanlaisia kuvia otettu paljon pidempienkin matkojen päästä.

    • Mikäli nuo pallouskovaiset tarkoittivat kaarevuutta pituussuunnassa (kuten uskon heidän tehneen), niin eipä tietenkään näe kaarevuutta, sillä pituussuunnan kaarevuus jää tietenkin piiloon horisontin taakse. Kaarevuus on aina näkymätöntä pituussunnassa. Ja leveyssuunnan kaarevuudesta jos haluaa puhua, niin näkyvän horisontin pituus pitää olla vähintään 111 km ennen kuin lähdetään asiasta edes keskustelemaan, ja silloinkin, jos kyse on valokuvasta jossa kaarevuus näkyy, niin täytyy yrittää selvittää mikä kamera oli käytössä ja käytettiinkö kalansilmälinssiä, sillä sehän kaarevoittaa horisontin, eli vääristää sen.

      Nuo pallouskovaiset eivät todennäköisesti ole edes vaivautuneet käyttämään arvioinneissaan maapallon kaarevuuslaskureita. He eivät todennäköisesti laskeneet yhtään mitään, vaan päästivät ilmoihin mitä sylki suuhun toi. Miksikähön me käytetään kaarevuuslaskureita ja miksi he eivät käytä kaarevuuslaskureita? Jos olivat käyttäneet, he olisivat ehkä olleet asiasta eri mieltä. Jos KORKEIMMAN RAKENNUKSEN KORKEIN HUIPPU on merenpinnasta 134 metrin korkeudessa, ja kaarevuuden takana pitäisi olla kokonaiskorkeudesta piilossa 96,8 metriä – ja me silti nähdään valokuvassa jopa maaperän korkeimman rakennuksen alapuolella taikka sen edessä, niin miten ihmeessä voidaan edes leikillään sanoa, että matka on lian lyhyt? Siihen tarvitaan jopa tyhmyyttä ja totuuden kieltämistä. Silmät heillä on päässä, miksi he eivät näe?

  3. Taas yks ”flättiartikkeli”, joka todistaa enemmän maan kaarevuutta kuin littanuutta. Ensinnäkin, rakennusten muodoistahan näkee heti, että niistä puuttuu useita kymmeniä metrejä alaosaa. Jos maa ois lätty, niin sillonhan rakennusten pitäis näkyä kokonaan oikeassa muodossa. Verratkaapa vaikka kuvaa Maakri Tornista (https://droonifotod.kirss.ee/wp-content/uploads/2018/05/Maakri-torn-180525.jpg). Tämän artikkelin kuva näyttää, että siitä häviää yli puolet horisontin taakse. Toisekseen, Silja Symphonyn korkeus on yli 65 metriä, joten on vaikea uskoa, että kuva on otettu alle 30 metrin korkeudesta. Mistä tämä 28,3 metriä on edes peräisin?

    Jos joku haluaa edullisesti todistaa itselleen ja muille maan olevan kaareva, niin lainaa kaverilta dronea. Mene kirkkaalla säällä merenrantaan, joka näyttää länteen päin auringonlaskun. Kun aurinko on kadonnut horisontin taakse, niin lennätä videokameralla varustettu drone ilmaan muutaman kymmenen metrin korkeuteen, niin voit jälleen nähdä auringon kokonaisena. Helppoa. Jos tämä ei todista maan kaarevuutta, niin ei voi muuta kuin ihmetellä.

    • Ensinnäkin, rakennusten muodoistahan näkee heti, että niistä puuttuu useita kymmeniä metrejä alaosaa.

      Perspektiivistäni katsottuna (54,11 km:n etäisyydestä) olisi ”Maapallon kaarevuuden takia” pitänyt olla piilokorkeutta 96,8 metriä korkeimman rakennuksen kohdalla, samanaikaisesti kuin rakennuksen kokonaiskorkeus huipulle on merenpinnasta laskettuna 134 metriä. Kun vähennät 134 metristä 96,8 metriä, niin jäljelle jäävä osuus jonka olisi pitänyt pystyä näkemään horisontin takaa on vain 37,2 metriä. Näin siis maapalloon uskovien tiedemiesten tieteellisten laskureiden mukaan. Kokonaiskorkeudesta (korkeimman rakennuksen oma korkeus + maaperän korkeus) olisi siis pitänyt olla piilossa kaarevuuden takana noin 72,23%. Silti me näemme valokuvastani että huomattavasti sitäkin matalammat rakennukset näkyvät kuvassa ja jopa rannikon maaperää. Silmät sinulla on kait päässä? Jos eläisimme pallolla jolla olisi ne mitat mitä siitä on kerrottu, niin kuvassani pitäisi näkyä vain 4 taikka enintään 5 rakennusta, ja kaikki muu pitäisi olla horisontin takana. Onko tämä vaikea ymmärtää?

      Verratkaapa vaikka kuvaa Maakri Tornista (https://droonifotod.kirss.ee/wp-content/uploads/2018/05/Maakri-torn-180525.jpg). Tämän artikkelin kuva näyttää, että siitä häviää yli puolet horisontin taakse.

      Ei se nyt siltä vaikuta koska kuvassani Maakrin tornitalon edessä näkyy mannerta ja ympärillä huomattavasti matalampia rakennuksia. Jos mannerta näkyy sen edessä, lähietäisyydessä, niin eipä tietenkään silloin Maakrin tornitalosta häviää yli puolet horisontin taakse.

      Virallisten kaarevuuslaskureiden mukaan horisontti pitäisi silmänkorkeudestani alkaa 18,88 km:n päässä Symphony-laivasta jonka kyydissä olin. Vaikuttaako se siltä? Kun vedät suoran viivan silloisesta sijainnistani laivan kannelta kohti Maakrin tornitaloa niin lähimanner alkaa vasta 52,4 km:n päässä. Eli se sinun ”horisontin taakse”-sepustuksesi ei voi siis pitää paikkansa, koska se horisontti pitäisi alkaa huomattavasti jo ennen puolimatkaa.

      Toisekseen, Silja Symphonyn korkeus on yli 65 metriä, joten on vaikea uskoa, että kuva on otettu alle 30 metrin korkeudesta. Mistä tämä 28,3 metriä on edes peräisin?

      Miksi tuhlaisin sinuun epäuskoiseen tämän enempää aikaa, kun et edes usko että pidin kameraa 28,3 metriä merenpinnan yläpuolella? Olkoot tämän kerran. Laivan infotiskillä palveleva nainen soitti jollekin asiantuntijalle kun häneltä asiasta kysyin. Asiantuntija antoi ymmärtää hänelle, että kannella 12 jalanpohjat on 27 metriä merenpinnan yläpuolella. Kun siihen lisätään kaiteen korkeus niin saamme kokonaiskorkeuden 28,3 metriä. Kun nainen vastasi että ”27 metriä” niin heitin väliin, ”Siis 27 metriä kannen 12 lattiatasosta?” johon hän vastasi ”Kyllä”. Sinä tuijotat liikaa lukua 65 metriä, etkä osaa huomioida lainkaan syväystä ja todella korkeaa savupiippua?

      Kun aurinko on kadonnut horisontin taakse, niin lennätä videokameralla varustettu drone ilmaan muutaman kymmenen metrin korkeuteen, niin voit jälleen nähdä auringon kokonaisena. Helppoa.

      Tottakai helppoa. Samalla tavalla toimii perspektiivi litteän Maan päällä. Kun nostat silmän korkeutta niin horisontti (ja pakopiste) siirtyy kauemmas, etenkin jos et ole tarkkailut aurinkoa merenrannalla jossa horisontti on merivesi eikä mikään metsänreuna tai korkeampi maaperä. Ihan samalla tavalla toimii 3D-ohjelmat joita litteitä tasoja tekevät peligraafikot käyttävät. Vaikka taso olisi täydellisen litteä niin korkeampi tarkkailukorkeus siirtää aina horisonttia taaemmaksi, aivan samalla tavalla kuin paremmat näkyvyysolosuhteet ilmakehässä. Peace of cake! Se silmänkorkeus on huomioitu esittämissäni laskelmissa. Helppoa se on, kun luvut tulevat esiin, sen jälkeen kun syöttää laskureihin matkan pituus ja silmän korkeus.

      Loppukevennykseksi hauska valokuva johon olen laittanut vähän tekstiä. Horisontti todistaa että elämme litteän Maan päällä ja että meitä on huijattu maapallon muodolla:

      Horisontti liian kaukana elääksemme vesipallolla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*