Maan kaarevuuden laskurit

Maan kaarevuuden laskureita on kait useampiakin, mutta teen tässä linkitykset vain muutamaan. Laskurit  antavat saman tuloksen, olipa sitten etäisyys tarkasteltavaan kohteesen kuinka pitkä tahansa (kuitenkin max neljäsosa fiktiivisen maapallon ympäryysmitasta) koska syötetyt tiedot perustuvat samoihin laskukaavoihin joita myös AutoCadiin on syötetty, ja siksi ne pitävät varmasti paikkansa. Eroja voi syntyä jos webmasterit lähtevät sorkkimaan koodia huolimattomasti ja sen jälkeen tallentavat tiedoston. Yksi oli tehnyt niin, tietenkin huolimattomuudessaan päivityksiä tehdessään. Otin häneen yhteyttä sähköpostilla ja kerroin epäkohdasta, jolloin hän korjasi vian nopeasti, ja sai taas ohjelman pyörimään niinkuin piti.

Jos yhden laskurin tulos heittää verrattuna muihin laskureihin niin sellainen vika kyllä löytyy nopeasti, jos vertailuja lähtee tekemään niiden kesken. Siksi vertailujen tekeminen on joskus hyvä tehdä, etenkin jos laskureita ei ole käyttänyt pitkään aikaan. Mikäli eroja esiintyy, ei inhimmillisten virheiden takia, erot ovat ainoastaan marginaaliset. Nuo marginaaliset erot johtuvat esimerkiksi siitä syystä, että kaikki laskurit eivät näytä tuloksessa enää kolmatta desimaalia, jolloin teoreettista heittoa voi syntyä alapuolella esitettyjen laskureiden tuloksissa ( kuitenkin max 1 senttimetri, jolla ei periaatteessa ole mitään käytännön merkitystä).

Käyttämäni Maan kaarevuuden laskurit ovat seuraavat:

Nimetty otsikkojen mukaan…

  1. Earth Curve Calculator
  2. Automated Calculator for Earth Curvature
  3. Distance of the horizon
  4.  Omni Calculator

 

Muista syöttää laskuriin myös silmän korkeus

Mikäli laskelmissa ei huomioida kameran silmän korkeutta merivedestä,  se on ilmeinen virhe, ellei sitten kamera lähes ui vedessä (mikä sekin on virhe, koska kamera todennäköisesti kastuu ja saattaa mennä rikki). Eräs ruotsalainen mies joka on litteän Maan ystävä, hän innostui kun oli talvella jään päällä. Hän näki pilkkijän muutaman kilometrin päässä. Hän otti pilkkijästä superzoomilla videokuvaa ja iloitsi kun pystyi näkemään koko pilkkijän vartalon. Se oli hänelle todiste siitä että Maa on litteä. Hän ei kuitenkaan huomioinut että hän ei pitänyt kameran linssiä mahdollisimman lähellä jäätä, ja myöhemmin hän ei ottanut laskelmaan mukaan linssin korkeutta, jolloin hänen todisteensa ei loppujen lopuksi ollutkaan mikään todiste litteästä Maasta. Käytä siis laskureita ja syötä molempiin sarakkeisiin tarvittavat numerot!

Älä käytä tätä laskuria

Ei ole mitään järkeä käyttää tätä NyttNorgen laskuria.  Jos päätät käyttää sitä, se antaa sinulle virheelliset piilokorkeudet. Sinunhan pitäisi myös syöttää tietoihin silmän korkeus (= kameran linssin korkeus merivedestä). Tuolla laskurilla on sellainen olettamus, että kamerasi on upotettu puoliksi meriveteen. Kuvaaminen ei ole mahdollista niin matalalta, ilman että kameran sisälle menee suolavettä. Käytä siis ennemmin jotain edellämainituista laskureista.

Älä missään nimessä usko Metabunk-laskurin antamiin refraktiokorjaimiin

Ei ole myöskään mitään järkeä käyttää Metabunk-sivuston laskuria. Se pitänee kyllä muuten paikkansa, ja näyttää saman tuloksen kun nuo aikaisemmin mainitsemani neljä laskuria, mutta nuo alapuoliset rivit jotka näyttävät tuloksia refraktion huomioimisen jälkeen, ne ovat täysin hyödyttömiä ja harhaanjohtavia lukuja.  Ensinnäkin, ei ole olemassa mitään standardi refraktiota.  Ihan siitä syystä että refraktion voimakkuuteen vaikuttaa moni asia, kuten kuvauskorkeus, ilmakehän ja veden lämpötilaerot, kuvaushetken kosteusprosentti ilmakehässä, tuulet (tai tuulensuunta),  auringonvalon suunta ja näennäisen korkeuden kulma, sekä matkan pituus kuvauspaikasta kuvattavaan kohteeseen. Noista syistä johtuen refraktio vaikutus ei voi koskaan olla vakio. Refraktion voimakkuus muuttuu alati, jopa minuuteissa. Yleensä on niin, että mitä pidempi kuvausmatka, sitä enemmän sinulla on vesihöyryä kameran ja kohteen välissä. Tuo vesihöyry suurentaa kaukaista kohdetta sillä tavoin, että silmänkorkeutesi alapuolinen osuus (siellä toisessa päässä) painuu horisontin alle, kun taas silmänkorkeutesi yläpuolinen osuus (siellä toisessa päässä) joko venyy ylöspäin, sivusuuntaan taikka molempiin suuntiin. Mutta koskaan ei mitään nouse ylös horisontin takaa oikeassa elämässä, vaan jos siltä näyttä niin kyse on illuusiosta, minkä olen todistanut miljoonia kertoja (jos hyberbolaa saa käyttää). Metabunk-laskuri kertoo laskelmissaan refraktion vaikutuksen väärin, KÄÄNTEISESTI, niin että se mukamas nostaa kaarevuuden takana olevaa osuutta ylöspäin. Sen laskurin tietoa pallopäät käyttävät sitten todisteena sen puolesta, että ”eipäs ollutkaan se ilmoittamanne piilokorkeus niin paljon kuin ilmoititte, vaan vähemmän”. Asia on juuri PÄINVASTOIN miten he asian ilmoittavat. Tuo heidän laskurinsa refraktiokorjain olettaa, että kuvattavan kohteen näkyvä osuus NOUSEE YLÖS KAAREVUUDEN TAKAA, vaikka se refraktio todellisuudessa PAINAA ALAREUNAA ALASPÄIN, aivan kuten vuorovedetkin kiinteille kohteille, erityisesti siellä missä vuoroveden vaikutus on merkittävä.

Katso alapuolista kuvaa, joka koostuu nejästä eri valokuvasta jotka olen yhdistänyt yhdeksi kuvaksi, niin sen jälkeen ehkä ymmärrät paremmin mitä tarkoitan, kun sanon että refraktio painaa alareunaa alaspäin (jopa Suomessa, vaikka vuoroveden vaikutus on täällä vähäinen).

Söderskärin majakka eri kuvauspäivinä ja eri olosuhteissa.
Kaikissa neljässä tapauksessa kuvauskorkeus, etäisyys ja tarkennus ovat samat (x83 optinen). Olosuhteet muuttuvat päivittäin ja hetkittäin, ja siksi on väärin sanoa, että refraktiolla olisi jollain tapaa oma standardoitu kerroin. Se voi olla standardoitu vain teoriassa, mutta ei koskaan käytännössä, eli tuolla luonnon helmassa.
Huomaa miten kahdessa ylimmässä kuvassa koko saari on kadoksissa, kun taas kahdessa alimmaisessa valokuvassa koko saari on näkyvissä. Jos katsotaan tarkemmin tuota oikeassa alareunassa olevaa kuvaa, niin me näemme että horisonttiviiva on Majakkasaaren TAKANA, mikä omalta osaltaan todistaa että saari ei ole noussut ylös minkään kaarevuuden takaa, vaikka sen pitäisi olla kaarevuuslaskelmien mukaan kokonaan piilossa, kuten myös saarella olevat rakennukset. Mutta siinäkin on vielä jonkin verran refraktiota. Ei sentään yhtä paljon kuin ylimmissä kuvissa. Huomaa miten kahdessa ylimmässä kuvassa koko saari on kadoksissa, kun taas kahdessa alimmaisessa valokuvassa koko saari on näkyvissä. Jos katsostaan tarkemmin myös tuota oikeassa alareunassa olevaa valokuvaa, me näemme että horisonttiviiva on Majakkasaaren TAKANA. Se todistaa omalta osaltaan että saari ei ole noussut ylös minkään kaarevuuden takaa, vaikka sen pitäisi olla kaarevuuslaskelmien mukaan kokonaan piilossa, kuten myös saarella olevat rakennukset. Mutta siinäkin on vielä jonkin verran refraktiota, mutta ei läheskään yhtä paljon kuin ylimmissä kuvissa.

 

 

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*