Maan kaarevuuden laskurit

Maan kaarevuuden laskureita on kait useampiakin, mutta teen tässä linkitykset vain muutamaan. Laskurit  antavat saman tuloksen, olipa sitten etäisyys tarkasteltavaan kohteesen kuinka pitkä tahansa (kuitenkin max neljäsosa fiktiivisen maapallon ympäryysmitasta) koska syötetyt tiedot perustuvat samoihin laskukaavoihin joita myös AutoCadiin on syötetty, ja siksi ne pitävät varmasti paikkansa. Eroja voi syntyä jos webmasterit lähtevät sorkkimaan koodia huolimattomasti ja sen jälkeen tallentavat tiedoston. Yksi oli tehnyt niin, tietenkin huolimattomuudessaan päivityksiä tehdessään. Otin häneen yhteyttä sähköpostilla ja kerroin epäkohdasta, jolloin hän korjasi vian nopeasti, ja sai taas ohjelman pyörimään niinkuin piti.

Jos yhden laskurin tulos heittää verrattuna muihin laskureihin niin sellainen vika kyllä löytyy nopeasti, jos vertailuja lähtee tekemään niiden kesken. Siksi vertailujen tekeminen on joskus hyvä tehdä, etenkin jos laskureita ei ole käyttänyt pitkään aikaan. Mikäli eroja esiintyy, ei inhimmillisten virheiden takia, erot ovat ainoastaan marginaaliset. Nuo marginaaliset erot johtuvat esimerkiksi siitä syystä, että kaikki laskurit eivät näytä tuloksessa enää kolmatta desimaalia, jolloin teoreettista heittoa voi syntyä alapuolella esitettyjen laskureiden tuloksissa ( kuitenkin max 1 senttimetri, jolla ei periaatteessa ole mitään käytännön merkitystä).

Käyttämäni Maan kaarevuuden laskurit ovat seuraavat:

Nimetty otsikkojen mukaan…

  1. Earth Curve Calculator
  2. Automated Calculator for Earth Curvature
  3. Distance of the horizon
  4.  Omni Calculator

 

Muista syöttää laskuriin myös silmän korkeus

Mikäli laskelmissa ei huomioida kameran silmän korkeutta merivedestä,  se on ilmeinen virhe, ellei sitten kamera lähes ui vedessä (mikä sekin on virhe, koska kamera todennäköisesti kastuu ja saattaa mennä rikki). Eräs ruotsalainen mies joka on litteän Maan ystävä, hän innostui kun oli talvella jään päällä. Hän näki pilkkijän muutaman kilometrin päässä. Hän otti pilkkijästä superzoomilla videokuvaa ja iloitsi kun pystyi näkemään koko pilkkijän vartalon. Se oli hänelle todiste siitä että Maa on litteä. Hän ei kuitenkaan huomioinut että hän ei pitänyt kameran linssiä mahdollisimman lähellä jäätä, ja myöhemmin hän ei ottanut laskelmaan mukaan linssin korkeutta, jolloin hänen todisteensa ei loppujen lopuksi ollutkaan mikään todiste litteästä Maasta. Käytä siis laskureita ja syötä molempiin sarakkeisiin tarvittavat numerot!

Älä käytä tätä laskuria

Ei ole mitään järkeä käyttää tätä NyttNorgen laskuria.  Jos päätät käyttää sitä, se antaa sinulle virheelliset piilokorkeudet. Sinunhan pitäisi myös syöttää tietoihin silmän korkeus (= kameran linssin korkeus merivedestä). Tuolla laskurilla on sellainen olettamus, että kamerasi on upotettu puoliksi meriveteen. Kuvaaminen ei ole mahdollista niin matalalta, ilman että kameran sisälle menee suolavettä. Käytä siis ennemmin jotain edellämainituista laskureista.

Horisontin etäisyyden laskuri

On olemassa myös erikseen laskureita jotka ilmoittavat todellisen horisontin etäisyyden. Yksi niistä kulkee nimellä ”Distance to the Horizon Calculator”. Se ei kuitenkaan ilmoita paljonko piilokorkeutta pitäisi olla horisontin taakse jääville etäisyyksille, vaan ainoastaan etäisyyden horisonttiin. Se laskee sen tarkkailijan silmänkorkeuden mukaan. Se on ainoa tieto mikä pitää syöttää laskuriin, koska sen laskukaavassa on jo huomioitu  oletetun maapallon mitat. Laskurin antamat tiedot saat myös aikaisemmin mainituista  ”Maan kaarevuuden laskureista”. Sekä tämä että ne muut laskurit antavat samat etäisyydet horisontille. Siksi tämä laskuri on melko turha. Jo senkin takia turha, koska se pyöristää luvut ja antaa vain yhden desimaalin, toisin kuin kaarevuuslaskurit jotka antavat luvut jopa millimetrin tarkkuudella.

Maapallon kaarevuuslaskurit että horisonttilaskurit ovat epätieteellisiä

Kaikki netissä olevat maapallon kaarevuuslaskurit ja myös horisontin laskurit ovat täysin epätieteellisiä.  Tiede pyrkii toki tekemään tieteellisä laskureita, mutta ovat tältä osin täysin erehtyneitä.  Ne ovat epätieteellisiä laskureita koska niiden ilmoittavat numerot eivät täsmää sen kanssa, mitä voidaan itse havannoida luonnossa, taikka siellä otetuista valokuvista ja videoista. Laskelmat perustuvat kuvitelmaan että Maa on pallon muotoinen, vaikka todisteet kertovat aivan jotain muuta. Minulla on siitä runsaasti todisteita. Suurimman osan todisteista löydän muista artikkeleista, mutta annan tässä lyhyesti yhden esimerkin. Se liittyy ilmoitettuun horisontin etäisyyteen:

Tiede kertoo, että jos tarkkailijan silmä, taikka kameran linssi, on 0,2 metriä merenpinnan yläpuolella, niin todellisen horisontin pitäisi olla pyöristettynä 1,6 kilometrin päässä. Todellisuudessa voit silloin tällöin nähdä horisontin olevan paljona kauempana, ja varsinkin silloin jos refraktion vaikutus ilmakehässä on huomattavan vähäinen. Minulla on valokuva jonka olen ottanut Majakkasaaresta 0,2 metrin korkeudelta. Etäisyyttä vasemmalla olevalle kivelle on noin 1,5 km ja Majakkasaaren majakalle on matkaa kuvauspaikasta 18,84 km. Ja yllätys yllätys, valokuvasta näemme että horisontti kulkee Majakkasaaren takana. Eli käytännössä yli 20 kilometrin päässä, siitäkin huolimatta että tiede kertoo todellisen horisontin olevan noin 100 metriä kiven takana:

Yksi kuva kertoo missä horisontti voi kulkea kun refraktiota on ilmassa huomattavasti vähemmän kuin normaalisti. Horisontti ei ole 1,6 kilometrin päässä. Nyt kaikki laskurit pitäisi ohjelmoida uudestaan. Seuraavan kerran kun menet mereen tai järveen uimaan vaikkapa sammakkoa ja silmäpari on 20 cm korkeudella, tiedä että horisontti pitäisi alkaa 1,6 km päässä koska tiede on tietävinään. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että sen jälkeen ei pitäisi näkyä enää mitään uutta pintavettä, etenkin tyynellä säällä. Jos vettä näkyy kolmen taikka kymmen kilometrin päässä, niin tiedä että tiede on tietävinään ja että sinä vain kuvittelet näkeväsi uutta pintavettä vielä 1,6 kilometrin jälkeen. Mutta voiko kuvitelmat toisinaan sittenkin olla totisinta totta? Niin, siinäpä kysymys mikä kaipaa rehellisiä vastauksia. Mitä jos se sittenkin on totta, se mitä sinä näet, eikä vain pahaa unta?

Älä missään nimessä usko Metabunk-laskurin antamiin refraktiokorjaimiin

Ei ole myöskään mitään järkeä käyttää Metabunk-sivuston laskuria. Se pitänee kyllä muuten paikkansa, ja näyttää saman tuloksen kun nuo aikaisemmin mainitsemani neljä laskuria, mutta nuo alapuoliset rivit jotka näyttävät tuloksia refraktion huomioimisen jälkeen, ne ovat täysin hyödyttömiä ja harhaanjohtavia lukuja.  Ensinnäkin, ei ole olemassa mitään standardi refraktiota.  Ihan siitä syystä että refraktion voimakkuuteen vaikuttaa moni asia, kuten kuvauskorkeus, ilmakehän ja veden lämpötilaerot, kuvaushetken kosteusprosentti ilmakehässä, tuulet (tai tuulensuunta),  auringonvalon suunta ja näennäisen korkeuden kulma, sekä matkan pituus kuvauspaikasta kuvattavaan kohteeseen. Noista syistä johtuen refraktio vaikutus ei voi koskaan olla vakio. Refraktion voimakkuus muuttuu alati, jopa minuuteissa. Yleensä on niin, että mitä pidempi kuvausmatka, sitä enemmän sinulla on vesihöyryä kameran ja kohteen välissä. Tuo vesihöyry suurentaa kaukaista kohdetta sillä tavoin, että silmänkorkeutesi alapuolinen osuus (siellä toisessa päässä) painuu horisontin alle, kun taas silmänkorkeutesi yläpuolinen osuus (siellä toisessa päässä) joko venyy ylöspäin, sivusuuntaan taikka molempiin suuntiin. Mutta koskaan ei mitään nouse ylös horisontin takaa oikeassa elämässä, vaan jos siltä näyttä niin kyse on illuusiosta, minkä olen todistanut miljoonia kertoja (jos hyberbolaa saa käyttää). Metabunk-laskuri kertoo laskelmissaan refraktion vaikutuksen väärin, KÄÄNTEISESTI, niin että sen oletetaan nostavan kaarevuuden takana olevaa osuutta ylöspäin. Sen laskurin refraktiokorjainta pallopäät käyttävät sitten todisteena sen puolesta, että ”eipäs ollutkaan se ilmoittamanne piilokorkeus niin paljon kuin ilmoititte, vaan vähemmän”. Asia on juuri PÄINVASTOIN miten he asian ilmoittavat. Tuo heidän laskurinsa refraktiokorjain olettaa, että kuvattavan kohteen MYÖS PIILOSSA OLEVA OSUUS NOUSEE YLÖS KAAREVUUDEN TAKAA, vaikka refraktio todellisuudessa PAINAA ALAREUNAA ALASPÄIN, aivan kuten vuorovedetkin kiinteille kohteille, erityisesti siellä missä vuoroveden vaikutus on merkittävä.

Katso alapuolista kuvaa, joka koostuu nejästä eri valokuvasta jotka olen yhdistänyt yhdeksi kuvaksi, niin sen jälkeen ehkä ymmärrät paremmin mitä tarkoitan, kun sanon että refraktio painaa alareunaa alaspäin (jopa Suomessa, vaikka vuoroveden vaikutus on täällä vähäinen).

Söderskärin majakka eri kuvauspäivinä ja eri olosuhteissa.
Kaikissa neljässä tapauksessa kuvauskorkeus, etäisyys, kamera ja tarkennus ovat samat (x83 optinen). Olosuhteet muuttuvat päivittäin ja hetkittäin. Siksi on väärin sanoa että refraktiolla olisi jollain tapaa oma standardoitu kerroin. Se voi olla standardoitu vain teoriassa, mutta ei koskaan käytännössä, eli tuolla luonnon helmassa.
Huomaa miten kahdessa ylimmässä kuvassa koko saari on kadoksissa, kun taas kahdessa alimmaisessa valokuvassa koko saari on näkyvissä. Jos katsostaan tarkemmin myös tuota oikeassa alareunassa olevaa valokuvaa, me näemme että horisonttiviiva on Majakkasaaren TAKANA. Se todistaa omalta osaltaan että saari ei ole noussut refraktion takia ylös jonkunlaisen kaarevuuden takaa.  Pallotieteen laskureiden mukaan koko saaren pitäisi olla kokonaan piilossa, kuten myös saarella olevat rakennukset koska niiden pitäisi olla todellisen horisontin takana piilossa.

 

 

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*