Litteä Maa: Tallinnan TV-torni näkyi Lauttasaaren lintutornista

Tämä artikkeli on jatkoa aikaisemmalle julkaisulle jossa käsittelin Tallinnan TV-tornin näkyvyyttä 48,66 km:n etäisyden päästä ja 13,8 metrin korkeudelta. Tällä kertaa tornia ei kuvattu laivan kannelta, vaan Lauttasaaren lintutornista. Pyrkimyksenä on jälleen todistaa että me emme elää maapallolla. Litteä Maa on totisinta totta!

Tallinnan TV-torni näkyi Helsingin Lauttasaaren lintutornista

16.3.2017 olin taas liikenteessä Nikon P900-kameran kanssa. Kiipesin portaat ylös Lauttasaaren lintutorniin ja aloin kuvaamaan etelän suuntaan (noin 179° kompassini mukaan). Sain napsittua muutaman kuvan Tallinnan TV-tornista. Kuvat ei todellakaan ole mitään hienoja kuvia, eikä sellaista voi odottaa jos joutuu käyttämään vahvaa digitaalista tarkennusta (jopa 332-kertaista).

Lauttasaaren lintutornin kallioinen alusta on 30-31 metriä merenpinnan yläpuolella, riippuen mistä tiedon on etsinyt (1,2). Lintutornin ylätasoon on 28 askelta ja niiden korkeus on 17 cm (= 4,76 m). Ylätasanteen kaide on 120 cm korkea ja kyynärpäät olivat sitä vasten kuvatessani Tallinnaan päin (= 1,6 m). Näin ollen kameran linssi oli uskomukseni mukaan korkeimillaan 37,4 metriä merenpinnan yläpuolella, kun laskee kallion korkeudeksi 31 metriä, eikä 30 metriä.

Matkan pituus Lauttasaaren lintutornista Tallinnan TV-torniin on 76,5 km. TV-tornin perustus on 24 metrin korkeudessa ja näköalatasanne 170 metrin korkeudessa jos ei laske perustusta mukaan. Siten näköalatasanne on 194 metriä merenpinan yläpuolella perustuksen kanssa. Tasanne on kutakuinkin keskellä olevan ”mötikän” puolivälissä. Tornin oma korkeus maston kanssa on 314 metriä merenpinnasta. Perustuksen kanssa kokonaiskorkeus on siis 338 metriä. Vuorovesivaikutusta ei tarvitse ottaa laskelmiin mukaan, koska se on melko mitätön sekä Suomessa että Eestissä.

Enemmän merkitystä kaukaisen kohteen näkyvyyteen on vesihöyryn määrällä tai tiheydellä meren yläpuolella, sillä se aiheuttaa refraktiota joka saa merivedestä nousevan vesihöyryn toimimaan ikään kuin suurennuslasina kun se taittaa valon. Riittävän kaukana oleva kohde painuu näennäisesti alaspäin, koska ylöspäin laajentunut vesiraja peittää sen joko kokonaan taikka osittain. Mikäli refraktio nostaa näennäisesti vesirajaa ylemmäksi, silloin on myös mahdollista että kohteen yläosa nousee ylemmäksi, koska ”suurennuslasi” suurentaa molempia jolloin kauempana olevan kohteen alaraja painuu alas ja sen edessä oleva vesiraja nousee ylös. Kyse ei siis ole siitä, että alaosa painuisi piiloon Maan ns. kaarevuuden takia, vaan ilmiö tapahtuu koska a) joko perspektiivin pakopiste on saavutettu tai on erittäin lähellä, taikka/ja b) vesihöyryn ja auringonvalon yhteistoiminta suurentaa meren niin että horisontissa oleva vesiraja muuttuu normaalia korkeammaksi. Tämä on helppo todistaa, erityisesti aikajanavideoiden avulla. Asian todistamisessa on Joshua Nowicki onnistunut aika lailla hyvin omilla videoillaan.

Minulla on tulossa refraktion vaikutuksesta jossain vaiheessa uusi artikkeli, kun kiireiltäni ehdin. Joten älä tivaa vielä selvennystä tästä asiasta, vaan odota vielä jonkin aikaa kärsivällisesti.  Jotta kyseessä olisi yläpuolinen kangastus, silloin täytyy yläosa olla ylösalaisin, sen oikean olemassaolevan kohteen yläpuolella. Jos ylin osa on oikein päin, eikä ylösalas, silloin kyse on siitä, että sen alapuolella oleva kuva on ylösalas oleva peilikuva. Peilikuva heijastuu näennäisesti tyynenä olevan veden pintaan. Olen siis erittäin skeptinen niin sanotuille alapuolisille kangastuksille, koska kyse on pikemminkin alapuolisista heijastuksista.  Onhan sana ”mirage” (kangastus) etymologiassakin viittaus heijastukseen. Mutta nyt jatketaan varsinaisella aiheella, eli Tallinnan TV-tornilla…

Alapuolisessa kuvassa näkyy ilman epäilystä Eckerö Linen m/s Finlandia. Sen huomaa parhaiten kun katselee kyljessä olevia kuvioita. Laiva on menossa Helsingin länsiterminaaliin, saapuen sinne klo 14:30, eli noin tunti sen jälkeen kun tämä kuva on otettu. Laiva on laskelmieni mukaan noin 34 km:n päässä lintutornista josta kuva on tallennettu. Sen saa selville kellonajasta, kulmasta ja väylämerkinnöistä Google Mapsissa kun vedät Google Mapsin etäisyysmittarilla suoran viivan lintutornista TV-torniin. Mutta mielenkiintoisista tässä on se, että laiva on perspektiivissä juuri ohittanut Tallinnan TV-tornin mikä on 76,5 km:n päässä kuvauspaikasta.

Kuvaa ei ole millään tavalla muokattu, paitsi että se on pienennetty ja rajattu siitä alkuperäisestä. M/S Finlandia on juuri ohittanut Tallinnan TV-tornin perspektiivissä ja saapuu Helsingin Länsiterminaaliin noin tuntia myöhemmin. Hauskaa on tietenkin nähdä että keskellä oleva ”mötikkä” (näköalatasanne) ei ole lähelläkään vesirajaa. Tämä laivakuva itsessään jo todistaa, että merivedessä ei ole kaarevuutta, sillä laivan pitäisi olla 11,6 metriä horisontin alla jos se oli 34 km:n päässä minusta kun sen kuvasin. Me nähdään sen uivan normaali syvyydessä.

 Jos eläisimme maapallolla…

Jos me oikeasti elettäisin maapallolla (eikä litteässä Maassa) näköalatasanne ei pitäisi näkyä lainkaan kuvassa. Syötetään seuraavaksi tiedossa olevat luvut laskuriin ja lasketaan paljonko torni pitää olla piilossa horisontin takana mikä eläisimme maapallolla. Tarvittavat tiedot ovat kaksi seuraavaa:

  • Kameran linssin korkeus: 37,4 metriä.
  • Etäisyys kohteeseen: 76,5 kilometriä.

Syötetään tiedot siihen tarkoitettuun laskuriin, ja selviää että torni pitää olla horisontin takana piilossa 226 metriä. Jos edellämainittu laskuri ei jostain syystä sinulle kelpaa, niin voit toki kokeilla toista laskuria. Se antaa tulokseksi 234,55 metriä piilokorkeutta. Kolmaskin laskuri on olemassa. Se antaa tulokseksi 234,56 metriä.

Jos vielä jostain syystä olet ”pallopää” ja uskot että refraktio nostaa tornia liian ylös, voit toki käyttää ”debunkkaajien” omaa laskuria joka antaa piilokorkeudeksi 234,56 metriä silloin kun ei huomioida refraktiota, ja 188,39 metriä mikäli se huomioidaan. Tällöin on kuitenkin huomioitava että ”universaalisen” refraktiokorjaimen jälkeenkin koko näköalatasanne näkyy yläpuolisessa kuvassa, siinä ja yli 30 muussa kuvassa jotka otin samalla reissulla. Niin ikään näköalatasanne on siitäkin huolimatta huomattavasti korkeammalla kuin horisontin vesiraja. Toisinaan kun on enemmän refraktioita, näköalatasanne on paljon alempana. Mikäli refraktio olisi nostanut tornia huomattavasti korkeammalle kuin sen todellinen korkeus on, niin silloin kuvassa olisi yläpuolinen kangastus, jossa ylempi torni olisi ylöasalaisin. Mutta nyt näemmekin kuvasta että torni on oikein päin koska se kapenee ylhäältä eikä alhaalta. Sama on nähtävissä myös muissakin kuvissa.

Video TV-tornista samalla reissulla

Lintutornissa ollessani otin muutaman videopätkän joista tässä on yksi. Sen tallentaminen loppui klo. 13:45. Mitä näet? Kuinka paljon uskot näkeväsi tornista, varsinkin näköalatasanteen alapuolista korkeutta? Kommentoi. Kiitän mielenkiinnostasi sivustoani kohtaan ja siitä että sinua kiinnostaa tietää vain totuus.

1 vote

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*