Feikki Kansainvälinen avaruusasema Maan ja Kuun välissä

Youtube-käyttäjä Reds Rhetoric oli videoinut Kuuta. Hän antoi  ymmärtää videonsa kautta että Kansainvälinen avaruusasema, ISS, lensi Maan ja Kuun välissä. Videossa me todellakin nähdään että jotakin näyttää lentävän Kuun ja Maan välissä. Tuo tumma hahmo mikä vilahtaa ohitse, se muistuttaa ulkomuodoltaan kyseistä avaruusasemaa, edes jollakin tapaa. Avaruusaseman koko näyttää todella pieneltä, vaikka sen sanotaan olevan noin jalkapallokentän kokoinen. Pieni koko on kuitenkin täysin ymmärrettävä, koska saduissa se on kiertoradalla noin 400 kilometrin korkeudella.

Videossa (1:00) videon tekijä sanoo nämä sanat:

Let’s see (if) we can piss off more flat Earthers.

Eli suomennettuna:

”Katsotaan voidaanko ärsyttää enemmän flättäreitä”.

Lauseellaan hän kertoin maailmalle, mitä meistä litteän Maan ystävistä pitää ajatella, tai mitä hän itse ajattelee meistä.

Hänen lausuntonsa ja videonsa innoittamana päätin tutkia otosta tarkemmin. Halusin saada selvyyttä siitä, onko se todellakin ISS mikä näkyy videossa.  Tutkimustyöni jännitysmomentti kasvoi hetki hetkeltä, kunnes se yhtäkkiä lopahti täysin… tietenkin sen myötä, kun tajusin että kyse oli suuren luokan huijauksesta.  Enpä minä ehtaa tavaraa odottanutkaan näkeväni, joten vilpin havaitseminen ei sinällään mitään pettymystä tuottanutkaan. Lähinnä jännitys oli siinä, että onnistuisinko saamaan itseni vakuuttuneeksi siitä, että se ei ole ISS joka siellä videolla näyttäytyy.

Menemme nyt analysoimaan videon aitoutta. Tehdään joitakin laskutoimituksia, niillä numeroilla ja tiedoilla jotka avaruusjärjestöt ovat meille antaneet. Mutta ennen sitä olisi toki hyvä jos jaksaisit katsoa kyseisen videon. Se kestää vain noin 3 minuuttia.

Nyt on äärimmäisen tärkeätä analysoida videolla näkyvää ”banaanikärpästä”, normaalinopeuden ylilennon aikana, ja teinkin sen kuva kuvalta. Jos haluat itsekin katsella sitä kuva kuvalta, niin se on mahdollista myös ilman erillistä softaa (et siis välttämättä tarvitsekaan ilmaista Potplayeriä). Asian toteuttaminen onnistuu myös suoraan Youtubesta. Toimi näin, mikäli kiinnostusta riittää asiaa kohtaan:

Silloin kun Youtube-video on pysähdyksissä, päästään yksi kuva eteenpäin painamalla kerran pistettä (.). Vastaavasti painamalla kerran näppäimistön pilkkua (,) pääsee yhden kuvan taaksepäin. Lisäksi, painamalla kirjainta J saa tehtyä 10 sekunnin harppauksen taaksepäin, ja painalla L pääsee 10 sekuntia eteenpäin. Erityisesti kahdella ensimmäiseksi mainitulla nappulalla voi analysoida kuva kuvalta juuri sitä tärkeintä kohtaa videolla jossa oletettu ISS lentää Kuun ohitse normaalilla nopeudella, alkaen kohdassa 1:12 (osittain näkyvissä saman sekunnin viimeisessä kuvassa). Eli mikäli kiinnostusta riittää, mene kyseiseen kohtaan ja pidä videota pysähdyksissä, samalla kun etenet eteenpäin kuva kerralla. Laske kuinka monessa kuvassa näet oletetun ISS:n, silloin kun se näkyvissä Kuun alapuolella. Mittaa myös litteältä näytöltäsi – viivotinta apuna käyttäen – keskimääräisen etäisyyden kahden kuvan välissä, ja aina mieluiten keskipisteestä keskipisteeseen. Kirjaa kaikki välietäisyydet ylös ja laske niiden keskiarvo. Sen jälkeen mittaat myös Kuun halkaisijan viivoittimella. Kirjaa sekin ylös. Tarvitset niitä tietoja pian, sillä saat verrata omia mittauksia ja laskelmia niihin päätelmiin mihin itse päädyin.  Tuloksissamme saattaa olla pienen pieniä eroja (koska muutamissa harppauksissa oli noin puolen millimetrin ero joista en välittänyt), mutta ne eivät tule olemaan kovinkaan merkityksellisiä lopputuloksen kannalta, siis prosentuaalisesti laskettuna.

Videon epäkohta

Outoa ja epäilyttävää videossa on se, että ISS siirtyy normaalilla siirtonopeudella täysikuun yhdestä reunasta toiseen reunaan, noin  693%:n lisäyksellä normaalivauhtiin. Videossa esiintyvä vauhti ei siis täsmää sen kanssa mitä Nasa on meille opettanut sen vauhdista. Liian kovasta vauhdista tietää että kyse ei ole siitä samasta ISS:stä mistä Nasa ja astronautit ovat puhuneet, vaikkakin haluavat antaa meille sellaisen käsityksen että ISS ohittaa Kuun sen alapuolelta. Onko siis ilmakehän yläpuolella vähintäänkin kaksi eri kansainvälistä avaruusasemaa, joista yksi on oikea ja toinen väärä? Eli yksi niistä etenee perspektiivissä oikeata vauhtia, kun taas toinen niistä (miehittämätön pienoislentokone, eli ”drone”) etenee moninkertaisella nopeudella? Tämäpä meni nyt mielenkiintoiseksi…

Analysoidaan videota

Yläpuolisessa videossa yhten sekuntiin mahtuu 60 kuvaa. Se on selvää pässinlihaa. Se selviää siirtymällä eteenpäin yhden kuvan kerralla, painamalla näppäimistön pillkua ja seuraamalla videon alareunan kelloa yhden sekunnin eteenpäin. Nopeammin asia selviää kun painaa Youtubessa videota oikealla hiiren napilla, ja valitsee ponnahdusikkunasta ”Teknisiä tietoja”. Silloin selviää että kuvia per sekunti on yhteensä 60.

Jos analysoi videota tarkasti, selviää seuraavat asiat:

Toistonopeudella  100% videon oletettu ISS näkyy, joko kokonaan taikka osittain täysikuun raamien sisällä, yhteensä 44 kuvassa. Sama juttu toistuu toistonopeuksilla 50% ja 25%.  Selviää myös että 50%:n nopeudella ISS seisoo paikallaan kahden pilkun painalluksen ajan, ja vastaavasti 25%:n nopeudella neljän pilkun painalluksen ajan. Heittoa löytyy poikkeuksellisesti ainakin 25%:n vauhdissa (myös jonkun kerran 50%:ssa), sillä välillä pitää painaa 5 painallusta ennen kuin siirrytään seuraavaan kuvaan. Mutta eipä anneta tämän masentaa meitä, vaan jatketaan eteenpäin erehdyksistä huolimatta. Tärkeintä on selvittää mitä tapahtuu 100% nopeudessa. Muut asiat ovatkin sivuseikkoja.

Lisää laskentatietoa ISS:n nopeudesta tulevaa loppupäätelmää varten

Katsotaan kuinka nopeasti Nasa sanoo ISS:n liikkuvan. Tiedän että kerronnat eivät ole aina yhtenäiset joka sivustolla, mutta ”nyt luotetaan Nasaan”, edes tämän kerran. Joku Diana-niminen henkilö kysyy heiltä kuinka nopeasti ISS etenee. He vastaavat hänelle, että sen pitäisi liikkua eteenpäin 7 kilometriä sekunnissa jotta se voisi pysyä radallaan:

Well, in order for the space station to stay in orbit, it has to travel at seven kilometers per second, which the equivalent in miles per hour, is around 15,500 miles per hour. So that’s pretty fast!

Tuokin on hauska juttu, että voidakseen pysyäkseen radallaan ISS pitää liikkua vauhdilla joka on 7 km tunnissa. Eli osaako kenties Nasa  selittää järkevästi mihin se tarvittava vauhti perustuu? Ja kun järkevä vastaus kenties lopulta tuleekin, niin voivatko he varmasti kertoa meille tieteellisesti ja laskennallisesti millä nopeudella esimerkiksi Kuun pitäisi liikkua maapallon ympäri, jotta se voisi pysyä radallaan? Yleisesti ottaen, olipa satelliitti mikä tahansa, niin se on aina etäisyys ”maapallon vetovoimasta” mikä määrittelee kuinka nopea etenemisvauhdin pitäisi olla tuossa heidän teoreettisessa fantasiassa, jotta se voisi pysyä kiertoradallaan. Satelliitit pysyvät siis fantasiassa radallaan, koska niiden etenemisvauhti on juuri sopiva niiden korkeuteen nähden. Tuon linkin takana selitellään, että mitä lähempänä Maata ne satelliitit ovat, sitä nopeammin niiden on liikuttava, jolloin nopeuden pitäisi ylemmillä radoilla olla hitaampi. Myös Kuun osalta voidaan todeta (kun sekin on eräänlainen satelliitti), että se näyttää animaatioissa olevan melko paikallaan, ilman että se tippuisi Maan päälle, aiheuttaen valtaisan tuhon ja kuoleman sinulle, minulle ja meidän rakkaillemme. Eli Kuun osalta vaikuttaa asiat siis olevan toisin, kuin muiden satelliittien, sillä se jaksaa pysyä radallaan, vaikka yläpuolisen linkin animaatiossa oleva etenemisvauhti ei ole synkronoitu edustamaan sitä ajatusta, että se yhtäaikaa etenee ja putoaa, sillä lailla sopivasti, jotta menneiden miljardien vuosien kiertoliike olisi edes teoriassa mahdollista, ja jotta se ei ”tippuisi alas” Maan päälle, kuten edellisen linkin herra sanoo olevan mahdollista satelliittien osalta, jos ne liikkuvat liian hitaasti. Meillä onkin nyt siis heliosentrisessä mallissa kaksi isoa palloa (jos lasketaan mukaan ainoastaan Maan ja Kuun) jotka ovat lähes aina saman etäisyyden päässä toisistaan vaikka molemmissa kerrotaan olevan vetovoimaa. Ihmeellistä etteivät vetäydy toisiinsa.

Hullunkurista on sekin ajatus, että Kuun kerrotaan nostavan Maan valtameriä jopa metritolkulla kahdesti vuorokaudessa, silloin kun on nousuveden aika, ilman että se valtavalla ”vetovoimallaan” imaisisi ISS:n ja muut oletetut satelliitit lähemmäksi itseään, joiden massa ei ole läheskään sama kuin valtamerien ja joiden vetäminen itseään pois olisi siis verrattain helppoa kuin jos vertaa vaikkapa meriveden omaan painoon. Luulisi siis sen perusteella, että ISS:n pitäisi tehdä korjausliikkeen tai vauhdinmuutoksen ainakin se 16 kertaa vuorokaudessa, sillä niin usein se kerrotaan kiertävän maapallon ympäri yhden vuorokauden aikana. Oikeammin 32 kertaa vuorokaudessa koska vuoroveden nousu tapahtuu kaksi kertaa vuorokaudessa eikä vain kerran.

Kiitos Nasan ja sen yhteistökumppaneiden, voimme tänäänkin nähdä ”livenä” netistä,  ISS:n tämän hetkisen olinpaikan, taikka sen zeniitti-kohdan, ja samalla myös sen korkeuden ja etenemisvauhdin. Pääset siis tarkastelemaan itse, pitäneekö se 7 km:n sekuntivauhti kuinka hyvin paikkansa, sekä millä korkeuksilla se toteutuu. Voit samalla myös nähdä että lisääntykö vai pieneenekö se etenimisvauhti, silloin kun korkeutta tulee lisää. Jos haluat analysoida tietoja pitkältä aikaväliltä, niin ei kannata jäädä tuijottamaan numeroita tuntitolkulla. Tee asian itselle helpommaksi, sillä tavoin että tallennat muutokset sivustolta käyttämällä apuna ohjelmaa joka tallentaa näytön tapahtumat, kunnes päätät painaa stop-nappia. Sen jälkeen voit jälkikäteen mennä nopeasti haluamasi ajankohtaan, vierittämällä video-ohjelman liukusäädintä. Siihen tarkoitettuja sopivia ohjelmia ovat esimerkiksi ”Icecream Screen Recorder” tai ”Screencast-O-Matic”. Molemmista on olemassa ilmaisversio. Itse käytän ensimmäiseksi mainittua ohjelmaa ja sen maksullista versiota koska sen käyttöehdot ovat huomattavasti inhimillisemmät kuin jälkimmäisessä. Niitä käyttämällä säästyy paljon aikaa ja vaivaa jos haluaa kerätä statistiikkaa. Muista kuitenkin, että sinulle ei ole oikeutta julkaista läheskään kaikkia tallenteita. Jos aikomus on tehdä julkiseksi jonkun tallenteen, joka on tallennettu jonkun sivustosta, ota ensin selvää onko sinulla lupa videon julkaisuun. Jos ei ole lupaa, kysy ensin tekijänoikeuden haltijalta suostumusta siihen, ettet joudu jälkikäteen ongelmiin tuotoksen kanssa.

Montako kierrosta ISS tekee maapallon ympäri vuorokaudessa?

Nasa siis  kertoo, että tuo ISS kiertää maapallon ympäri yhden kierroksen 90 minuutissa, josta syystä 24-tunnin jaksossa kierroksia tulee noin 16. Tämä on siis Nasan vahvistama asia:

Well, the space station orbits Earth about every 90 minutes, so that means in a 24 hour day, the space station orbits approximately 16 times.

Tärkeätä tietoa kaarien asteista, minuuteista ja sekunneista

Seuraava asia liittyy siihen mitä seuraavaksi käsitellään täysikuun näkyvästä koosta. Videossa oli myös täysikuu.

  • Kaariaste (engl: ”degree of arc”)= 1/360 astetta ympyrän kehästä
  • Kaariminuutti (engl: ”arc-minute”)= 1/60 astetta
  • Kaarisekunti (engl. ”arc-second”)= 1/3600 astetta

Kuinka suurelta näyttää täysikuu oletetusta maapallosta katsottuna?

Yläpuolisessa videossa oli siis täysikuu. Englanninkielisessä  Wikipediassa kerrotaan (vielä tänään, mutta huomisesta en tiedä), että täysikuun koko tai halkaisija on noin puoli astetta perspektiivissä, silloin kun sitä tarkastellaan Maan päältä. Puoli astetta on yhtä paljon kuin 30 kaariminuuttia tai 1800 kaarisekuntia.

Degrees, therefore, are subdivided as follows:

To put this in perspective, the full moon viewed from Earth is about ​12 degree, or 30 arc minutes (or 1800 arc-seconds). The Moon’s motion across the sky can be measured in angular size: approximately 15 degrees every hour, or 15 arc-seconds per second. A one-mile-long line painted on the face of the Moon would appear to us to be about one arc-second in length.

Jos seisoisimme maantieteellisellä pohjoisnavalla ja tarkkailisimme sieltä päin Kuuta, sen vaakasuuntainen liikeradan nopeus olisi idästä länteen likimain sama kuin Auringolla. Kuulla hitusen alle 15 astetta per tunti geosentisessä mallissa. Auringolla se olisi sen sijaan täydellisen tarkasti 15 astetta. Sama toistuisi vuoden joka ikisenä päivänä, vieläpä vuodesta toiseen. Kuu siirtyisi Pohjoisnavalta katsottuna noin 0,25 astetta per minuutti ja noin 0,5 astetta per 2 minuuttia (eli perspektiivissä likimain oman halkaisijansa verran siirtoa per jokaista 2 minuuttia).

Kuinka kauan videossa esitettävällä ISS:llä kestää liikkua Kuun ohi kun Kuu näkyy sen takana?

Videossa näkyvän Kuun halkaisija on omassa näytössäni (kokoruututilassa) 348 mm, silloin kun laskee sen jostakin 100%:n vauhdin kohdasta (aikavälillä 01:12-01:13). Kahden kuvan välisen harppauksen keskimääräinen pituus on melko tarkasti laskettuna 6 mm kun teen mittauksen suoraan näytöstäni. En turhaan lähde laskemaan keskiarvoa kymmenesosan millimetrin tarkuuksilla, eli vaikkapa mauserilla taikka pikseleitä laskemalla, siten että tallentaisin videosta vaikkapa png-kuvia ja analysoimalla niitä jollakin grafiikka-ohjelmalla. Se olisi jo hienostelua, ja jopa turhaa. Etenemisvauhti on silti moninkertainen siihen mitä se pitäisi olla. Jos haluat tehdä tarkempaa työtä, niin olepa hyvä.

Koska videossa on 60 kuvaa sekunnissa, niin 6 millimetriä Kuun halkaisijasta edustaa samaa kuin 1/60-osa yhdestä sekunnista. Se on alaspäin pyöristettynä 0,0166 sekuntia. Desimaalien vähentäminen oli tarpeellista, koska kuutosen desimaaleja oli rajattomasti. Koska toistonopeudella  100% oletettu ISS näkyy joko kokonaan taikka osittain täysikuun raamien sisällä, yhteensä 44 kuvassa, niin saadaan seuraavalla laskutavalla selvitettyä, että ”banaanikärpänen” nimeltään ISS näyttää liikkuvan perspektiivissä reunasta reunaan noin 0,71 sekunnissa:

43 x 0,0166= 0,7138≈ 0,71  sekuntia

Tämä ei riitä. Haluamme myös tietää kauanko kestää siirtyä Kuun halkaisijan verran, niin että oletettu ISS ”koskettaa” perspektiivistä katsottuna Kuun keskikohtaa, mitä se ei videolla tee. Tämän haluamme tietää koska perspektiivissä täysikuun koko on puoli kaariastetta. Se on matkana hivenen pitempi kuin se missä ISS liikkuu videolla, koska se ei missään vaiheessa kosketa Kuun keskikohtaa. Rata pitäisi laskennan perspektiivissä koskettaa Kuun keskikohtaa koska heittoa on kohtalaisen paljon. Joten seuraavaksi laitetaan uusi laskutapa alapuolelle…

Kuinka kauan kestää ISS:llä matkustaa perspektiivissä videon normaalinopeudella kyseisen puoli astetta, eli Kuun halkaisijan verran, mikäli liikerata siirrettäisiin keskelle Kuuta?

Kuu on melko korkealla joten refraktion aiheuttamasta suurennoksesta ei kannata välittää laskelmissa. Toista olisi jos se olisi perspektiivissä paljon matalammalla.

Otetaan sen Kuun halkaisija näytöltäni (348 mm).  Jaetaan tuo 348 mm 6 mm:n osiin, mikä on yhtä paljon kuin videolla oleva harppaus yhdestä kuvasta toiseen. Osia tulee täydellisen tarkasti yhteensä 58. Seuraavaksi otetaan 57  ja kerrataan se 0,0166:lla sekunnilla. Nimenomaisesti 57 eikä 58. Siitä syystä että me laskemme nyt ”harppaukset” aina kahden osan välillä alkaen ensimmäisestä kuvasta, ja siksi ensimmäinen osa (taikka ensimmäinen kuva jossa ISS näkyy osittaisena) on ikään kuin alun ensimmäinen ääripää ja viimeisen osan (taikka kuvan) loppu on se toinen ääripää. Päästään siihen tulokseen, että ISS liikkuu videolla Kuun halkaisijan verran 0,9462 sekunnissa (= 57 x 0,0166). Eli vajaassa sekunnissa, taikka sekunnissa, mikäli tahtoo pyöristellä lukua ylöspäin. Näin on siis videossa esiintyvällä normaalinopeudella, eli 100%.

Mitä me tästä opimme? Vai opimmeko yhtään mitään?

Me opimme matikan ja meille annettujen tietojen avulla, että ISS:llä ei voi olla videossa esitettyä vauhtia. Ei ainakaan Nasan mukaan. No kenenkä mukaan tuollainen vauhti olisi mahdollista? Videon tekijän tietenkin. Ei hän muuten olisi julkaissut videota! Ei kuitenkaan Nasan mukaan, elleivät he sitten päätä tunnustaa videon aidoksi. Video on selvästikin tehty sillä tarkoituksella, että litteän Maan ystävät saataisiin lyötyä maan rakoon, ja jotta ajattelemattomat saadaan uskomaan valhetta. Eli sellaista valhetta, että ISS on sittenkin pyörimässä maapallon ympäri.

Nasan ilmoittamana ISS kiertää yhden täyden kierroksen noin 90 minuutissa. Jos videolla esiintyvä ISS:n vauhti pysyisi edes kutakuinkin vakiona (eli taivaalla nähtynä puoli astetta 0,9462 sekunnissa), se merkitsisi että yksi täysi kierros maapallon ympäri tulisi täyteen noin 681 sekunnissa (=360 astetta x 2 x 0,9462 s). Eli jos videossa esitetty ISS:n perspektiivinen etenemisvauhti olisi se oikea, niin yksi kierros maapallon ympäri tapahtuisi noin 11,35 minuutissa, mikä on sama kuin  11 minuutissa ja 21 sekunnissa. Ei siis 90 minuutissa, kuten Nasa on kertonut. Paljonko on siis heittoa videossa esitetyssä vauhdissa ja Nasan kertomalla etenemisvauhdilla, jos niitä vertaa toisiinsa?  Prosentuaalinen LISÄYS on noin 693%, joten se ”banaanikärpänen” liikkuu yli seitsenkertaisella nopeudella. Eli videossa esitetty yhden kierroksen vauhti on 681 sekuntia, eikä 5400 sekuntia.

Onko 693%:n vauhdin lisäys paljon?

On se varmastikin paljon, vaikkapa moottoritiellä autolla ajaessaan. Jos poliisit pysäyttävät hurjastelijan moottoritiellä, koska ei ajanutkaan 120 km tunnissa, vaan moninkertaisella nopeudella, niin hurja ylinopeus olisi ollut täydellisen ilmeinen, jopa ilman tutkaa. Tutkat eivät valehtele, kuten ei myöskään kamerakuvien tallentamisen nopeus. Jos kameravalmistaja lupaa että kamera tallentaa normaalinopeudella 60 kuvaa sekunnissa, niin eihän se varmastikaan voi tallenna normaalisti noin 474 kuvaa sekunnissa.

Aikaisemmin opittiin Nasalta, että vauhtia pitää ISS:llä olla 7 km sekunnissa, jotta se härvelinä pysyisi radallaan noin 400 km:n korkeudella.  Sehän tarkoittaisi että kun vauhtia on videossa ISS:llä noin 693% lisättynä normaalin vauhdin päälle, niin sellaisella vauhdilla ISS sinkoutuisi pois radaltaan ja pois Maan vetovoiman piiristä. Ainakin teoreettisessa fantasiassa, ja todennäköisesti myös laskennallisesti niin kävisi, jos heliosentrinen malli ja sen numerot olisivat täyttä totta. Olettamukseni on, että tarvittavat luvut puuttuvat, ja että sellaista teoreettista mahdollisuutta ei kannata edes lähteä laskemaan.

Jos videossa esiintyvä vauhti on se oikea, kansainvälinen avaruusasema ei tekisi vuorokaudessa noin 16 kierrosta maapallon ympäri, kuten Nasa kertoi, vaan peräti noin 127 kierrosta. Onko siis heittoa edes kohtuuden rajoissa?

Voi Pete parka kun et ymmärrä

”Pete parka, etkö huomioi että laskelmissa pitää myös huomioida oletetun maapallon pyöriminen akselinsa ympäri, mikä voi joko hidastaa tai nopeuttaa ISS:n näennäistä liikkumisvauhtia riippuen mihin  suuntaan maapallo ja ISS liikkuvat toisiinsa nähden”? Vieläpä Kuu itsessään pyörii omaa rataansa maapallon ympäri!

No no, eipäs hoppuilla.

Jos ISS pitää liikkua 7 km:n sekuntivauhtia pysyäkseen radallaan, ja se liikkuukin videossa vauhdilla johon on LISÄTTY 693% nopeutta normaalivauhdin päälle, niin se tarkoittaa että vauhtia onkin noin 55,5 km per sekunti. Jos verrataan sitä maapallon pyörimisvauhtiin oman akselinsa ympäri, mikä on tieteen fantasiassa enintään noin 0,45 km per sekunti, niin mitä väliä? Vauhdin ero on silti moninkertaisesti liian nopea videolla. Mutta jos mennään oikean tarkaksi näissä asioissa, niin kuka nyt loppujen loppuksi uskoo, että satelliitti nimeltään ISS pysyisi edes maapallon mukana, kun sen vauhti videossa ei sallisi sitä tieteisfiktion ”oikeassa elämässä”? Mielestäni se ei voisi sellaisella vauhdilla ylläpitää omaa rataansa maapallon ympäri noin 400 km:n korkeudella. Sitä mieltä olin jopa ennen kuin katsoin tämän kohdan tästä videosta. Tuurilla tietenkin. Eikä sillä loppujen lopuksi väliä olekaan, koska toistan tässä vain muiden fantasiaa! Ja jos tarkastellaan Kuun kiertovauhtia maapallon ympäri animaation avulla, niin se on vieläkin hitaampi vauhti kuin aikaisemmin mainitsemani maapallon kiertovauhti. Joten niiden liikkeiden tarkastelu ja laskeminen ei vastaväittelyihin paljon auta, koska kiertovauhti jäisi silti moninkertaiseksi Nasan antamaan oletettuun vauhtiin.

Koko fantasiamaailman ja Auringon eteneminen Linnunradalla

Auringon kerrotaan Nasan lapsille tarkoitetussa sadussa liikkuvan eteenpäin keskimäärin 230 kilometriä sekunnissa, vieden mukanaan koko fantasiamaailman Linnunradan ympäri yhden kierroksen 230 miljoonassa vuodessa? Siis 230 kilometriä sekunnissa 230 miljoonaa vuotta, pitkin ja poikin spiraalin muotoista rataa! Sekö muka on tiedettä? Voi hyvä sylvi millaista soopaa. Kyllä ihmiset ovat aivopesty! Jos olet yksi propagandakoneiston uhreista ja silti haluat lukea lisää satuja, niin täällä Wikipedian sivulla niitä on runsaasti. Siellä on jopa Nasan taitelijan näkemys siitä spiraalista jota hän ei ole koskaan itse nähnyt, koska ”ei voi nähdä metsää kun puut ovat tiellä”.

Tuon auringon oletetaan pitävän meitä tiukassa syleilyssään, ja silti turvallisen etäisyyden päässä.  Kerrotaan että me seurataan sitä kuin hai laivaa, spiraalin muotoisella radalla. Jos Nasan antamat etenemisen vauhdit olisivat oikeat, niin astronautti Peggyn ”Naughty”-sukat pyörisivät jaloissa vimmattua vauhtia kohti tuntematonta huomista. Taikka oikeammin, silloin ei sukkia löytyisi mistään.

Mikä on tuo liian nopeasti liikkuva ISS?

Mikä se on, jos se ei ole se sama ISS josta Nasa puhuu? Vastaus on, etten tiedä. Voin vain arvailla. Vaihtoehtoja on edes muutamia. Enkä suinkaan tiedä mikä niistä on se oikea:

Kenties:

  • Miehittämätön pienoislentokone (engl. ”drone”) joka lentää muutaman kilometrin korkeudella ja joka on rakennettu ISS:n ulkomuotoon, tai sitä muistuttavaksi.
  • Kuvamanipulaatiota, eli tässä tapauksessa ”leijereitä” joita on laitettu jälkikäteen aitoon videoon jollakin kuvankäsittelyohjelmalla.
  • ISS:ää muistuttava rakennelma joka on nostettu ylös kaasupallolla (pidän epätodennäköisenä vaihtoehtona).

Ehkä keksit vielä jonkun muun mahdollisuuden? Mikä se voisi olla?

Kauko-ohjattavat lennokit

Alapuolella on kuva Nasan kauko-ohjattavasta Helios-prototyypistä viime vuosituhannelta. Se oli suunniteltu olemaan kykeneväinen lentämään aurinkoenergialla jopa noin 30 km:n korkeudella.

Helios Prototype on Lakebed - GPN-2000-000198
Credit: NASA / Tom Tschida

Mitä tahdoin siis sanoa maininnallani heidän entisestä kauko-ohjattavasta Helioksesta? Sitä, että jos heillä on ennenkin ollut kauko-ohjattavia lennokkeja, niin miksi ei enää olisi, etenkin kun teknologia kehittyy koko ajan? Onhan niitä jopa Googlella ja armeijoilla. Sellaisia leluja voisi hyödyntää todistaessaan että ”joku näki ISS:n omalla kaukoputkellaan”. Haittapuoli on kuitenkin siinä, että niiden etenimisvauhti tuppaa olla liian nopea, jotta saisimme laskemalla käsityksen että se todellakin liikkuu maapallon ympäri noin 90:ssä minuutissa. Jos niihin yhdistäisi jonkun ”kaasupallon” (mikä ei tarvitse suinkaan olla pallon muotoinen) niin sillä voisivat ehkä ylläpitää hitaampaa vauhtia, ilman että lelut tippuisivat alas taivaalta ennen aikojaan jos ilmavirtaus siipien alla ei ollut tarpeeksi riittävä hitaalla vauhdilla?

Share

7 Kommentit

  1. Kiitos artikkelista. Mun mielestä kyseessä on selvä kuvamanipulaatio. Kun tuo Tähtiensodasta repäistyn näköinen alus poistuu kuvasta, niin se on todella läpikuultavan näköinen. Viime auringonpimennyksen aikaan Nasa näytti samanlaisen menevän Auringon ohi. Siinäkin vekottimessa aurinkopaneelisiivekkeet oli täysin samassa asennossa kuin tässä, kuinka ollakaan. Mutta tämän videon tekijä on täysin anonyymi ilkeilijä ja flat earth vihaaja, joka päätti jo ennen tuota harvinaista kuvasaalistaan napata tuollaisen otoksen juuri tuosta lokaatiosta. Aika hyvin että osasi arvioida ISS:n ilmoittaman koordinaatin noin tarkkaan, että Kuu osuu siihen taustalle tuosta hänen kulmasta. Kumma muuten, että yleensä ISS:n reitillä menee sellaisia lentokoneen vauhtia meneviä pisteitä. Mutta ehkä Red kuvasikin Tähtiensodan alusta. Joku näistä:

    https://i.pinimg.com/originals/fc/4d/d8/fc4dd88d4892d0df61295b7bf99337cd.jpg

    • Mun mielestä kyseessä on selvä kuvamanipulaatio.

      Kyllä se vahvasti siltä vaikuttaa. Mutta olen myös avoin muille vaihdoehdoille, mikäli ihmiset ovat oikeasti nähneet teleskoopeillaan jotain ISS:n kaltaista hahmoa liikkuvan taivaalla. Melko vähän sellaisia todistajia näyttää olevan, koska vain harvat tallentaa niitä näkymiä. Ja ne harvat tallenteet jotka ovat asiasta olemassa, ne voivat olla samalla tavalla käsiteltyjä kuin tämäkin video? Sikäli onni, että täysikuu oli taustalla. Jos se ei olisi ollut taustalla, olisi ollut vaikeampaa todistaa etenemisvauhdin liian nopeaksi.

      En osaa ottaa varmaa kantaa siihen, oliko videoija vilpillinen vai ei. Todennäköisesti oli. Mutta ehkä sellainenkin mahdollisuus oli olemassa, että hänelle kerrottiin etukäteen jonkun sivuston kautta, missä päin maailmaa, millä kellonajalla ja missä kulmassa se ”banaanikärpänen” pitäisi tulla näkyviin?

  2. Mielestäni et ajattele tätä oikein. Vastaväitteitä saa antaa, jos arvelee minun olevan väärässä. Maapallon pinnalla olevan katselijan näkökulmasta ISS kulkee laskelmiesi mukaan n. puoli astetta sekunnissa (nämä siis pyöristettynä, eikä sillä tässä nyt ole merkitystä). Mutta kun ISS ei kierrä sitä katselijaa, vaan maapalloa. Jos katselija olisi kiertoradan keskipiste, tuo ajattelumalli toimisi. Tällöin ISS:n kieroradan pituus olisi n. 2500 km (ISS on n. 400 km:n korkeudella, joten 2x400xpii=2500 pyöristettynä). Jotta laskutapasi toimisi todellisessa tilanteessa, pitäisi katselupaikan olla maapallon keskipisteessä. Tällöin etäisyydetkin olisivat aivan jotain muuta, kun pelkästään maapallon säde on n. 6400 km. Katseluetäisyys ISS:ään olisi tällöin lähes 7000 km. En tiedä, osasinko ilmaista itseäni riittävän selvästi, mutta kannattaa hetki ajatella tuota tilannetta vähän tarkemmin. Ajattelin ensin piirtää havainnollisen kuvan, mutta tänne ei ilmeisesti kuvia voi laittaa. Mutta voisihan sen laittaa johonkin kuvapalveluun ja linkittää tänne…

    • ”Maapallon pinnalla olevan katselijan näkökulmasta ISS kulkee laskelmiesi mukaan n. puoli astetta sekunnissa”

      Nimenomaan feikki ISS kulkee VIDEOSSA noin puoli kaariastetta vajaassa sekunnissa. Ei oikea ISS, koska sitä ei ole olemassakaan.

      ”Mutta kun ISS ei kierrä sitä katselijaa, vaan maapalloa.”

      Feikki ISS liikkuu videolla KATSELIJAN NÄKÖKULMASTA KATSOTTUNA noin puoli kaariastetta vajaassa sekunnissa. Sitähän ainakin englanninkielinen Wikipedia opettaa meille. Siellä on jopa kuva siitä mistä perspektiivistä on kyse, vaikkakin esimerkissä on aurinko.

      Tikku-ukko katselee aurinko Maan päältä

      Tikku-ukko seisoo Maan päällä katselemassa, eikä sen sisäpuolella. Sinällään sillä ei ole merkitystä että esimerkissä on aurinko koska sekä aurinko ja kuu ovat kutakuinkin saman kokoisia kun katselee niitä taivaalla. Vaikka kuvassa ei ole kuu vaan aurinko, niin kuvaan on liitetty teksti ”0,5 degrees”, eli perspektiivissä sama kuin Kuulla.

      ”Jos katselija olisi kiertoradan keskipiste, tuo ajattelumalli toimisi.”

      Katselija ei voi koskaan olla kiertoradan keskiössä pallomaailmassa, mutta kylläkin litteän Maan mallissa. Fantasiassa kiertoradan keskipiste on maapallon sisällä ja keskikohdassa, mikäli kierto olisi kutakuinkin pyöreä eikä elliptinen. Sieltä kukaan ei näe Kuuta. Siksi on kyse nimenomaan liikeradasta joka on KATSELIJAN NÄKÖKULMASTA KATSOTTUNA noin puoli kaariastetta, ja videolla se oletetun ISS:n liikkuminen tapahtuu Kuun leveydellä. Videolla tarkastellaan sitä mitä nähdään, eikä sitä mitä ei nähdä maapallon toisella puolella.

      Mikä näissä sanoissa on sitä mitä et ymmärrä? … ”perspective” ja ”viewed from Earth”:

      ”To put this in perspective, the full moon viewed from Earth is about ​1⁄2 degree, or 30 arc minutes (or 1800 arc-seconds). The Moon’s motion across the sky can be measured in angular size: approximately 15 degrees every hour, or 15 arc-seconds per second.”

      Jos teoreettinen tarkastelupiste ei olisi maapallon pinnasta vaan maapallon keskipisteestä, niin silloin ei puhuta enää siitä perspektiivistä minkä me nähdään videolla ja silloin myös Kuun leveys olisi puolikkaalle kaariasteelle useita prosentteja leveämpi, verrattuna maapallon pinnasta katsottuna. Käytännössä asiassa menisi silloin juuri päinvastoin miten asian esittelit. Siinä sanotaan myös noin puoli astetta eikä tasan puoli astetta ja silloin se on huomioitu että Kuuta ei katsella maapallon sisältä, vaan sen pinnalta. Nyt ei käsitellä teoriaa vaan käytäntöä. Sitä miltä se näyttää eikä sitä mitä toivotaan! Noin puoli astetta PERSPEKTIIVISSÄ.

  3. Eikö edellinen kommenttini tullut läpi, vai etkö ole julkaissut sitä? Kerroin siinä, miksi laskelmasi eivät mielestäni pidä paikkaansa.

    • En käy läheskään joka päivä katsomassa mitä roskapostia minulle on tullut, joten jos menee muutamia päiviä ettei kuulu minusta mitään, niin ei ole mitään syytä huoleen. Maailmassa tapahtuu kuitenkin suurempia ja tärkeämpiä asioita kuin se, että minä pääsen kommentoimaan joka ikistä kommenttia. Mikäli postaus menee automaattisesti roskakoriin, en saa siitä mitä ilmoitusta sähköpostitse. Tällä kerralla kävi niin, ja siksi olin asiasta tietämätön. Wordfence Alert-ohjelmani tulkitsi sen roskaksi, ja siksi se siirtyi roskakoriin 14.2.2018 klo. 21:15. Näin tapahtui, siitä syystä että Opera-selaimesi antoi sinulle IP-osoitteen joka on ”mustalla listalla”. Ilmeisesti jotkut ihmiset ovat tehneet käytetystä osoitteestasi valituksen yhteensä kolme kertaa?
      Lähden nyt kertomaan mielipidettäni kommentistasi jonka siirsin roskakorista julkisuuteen…

  4. Operassa ollut VPN päällä. Joskus on, joskus ei. Ilmeisesti sitä käyttää moni muukin ja siksi saattaa joutua ns. spammilistalle. Tuossa edellisessä viestissä ei tainnut olla päällä, joten tuli nopeammin ns. ”oikeaan osoitteeseen”.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*